An African Hand

by Anni Sumari

An African hand
has carefully shaped this wooden sculpture
almost 70 cm long, with two heads
and one body
two identical girl's heads, the eyes
closed now because,
because they can't see with them any more,
death has abducted the two-headed
goddess in its black armpit
goddess who never learned
to walk
but could speak, with her two mouths
words that were listened to closely
and also repeated to the next generation
the two heads spoke in turn
and one stopped to listen
when the other spoke, their conversations
would have been all the more interesting
and weighty and important
as soon as they realised they were
a goddess we would call
Siamese
Siamese twins although Siam
is in Siam and far away
they predicted
the past and the future
like the dreams of aborigines
but they had been born
in the deep armpit of Africa
unable to continue their lives
as gods
as gods
born for death
unsuited for life
even though they were so well equipped
far better than ordinary people
with two boat-shaped mouths
four boat-shaped eyes,
two noses, baobabs growing upside down,
two sets of eyebrows like two horizons
in the east and in the west
two rose-coloured brains
like the sea's surface touched by sun
going up and down
two coconut skulls
four labyrinthine ears
two clavicles connecting
rivers of two throats
two shoulders
two hands
that wouldn’t
greet one another
one heart
one belly
one womb
two feet

that wouldn't 

tread on the other's toes


Afrikkalainen käsi
on tarkasti muotoillut tämän puuveistoksen,
melkein 70 cm pitkän, kaksipäisen
yksiruumiisen
kaksi identtistä tytönpäätä, silmät
jo suljettuina sillä,
sillä he eivät enää näe niillä
kuolema on kaapannut kaksipäisen
jumalattaren mustaan kainaloonsa
jumalattaren joka ei koskaan oppinut 
kävelemään
mutta osasi puhua, kahdella suullaan
joitain sanoja joita kuunneltiin tarkasti
ja toistettiin jälkipolvillekin
kaksi päätä puhui vuorotellen
ja toinen vaikeni kuuntelemaan
kun toinen puhui, heidän keskustelunsa
olisivat käyneet yhä kiinnostavammiksi 
ja merkittävämmiksi ja vakavammiksi
kun he olisivat 
ymmärtäneet olevansa jumalatar,
jota me nimittäisimme
siiamilaiseksi
siiamilaisiksi kaksosiksi vaikka siam
on siamissa ja kaukana
he ennustivat
mennyttä ja tulevaa
kuin aboriginaalien unet 
mutta he olivat syntyneet 
Afrikan syvässä kainalossa 
pystymättä jatkamaan elämää
niin kuin jumalat 
niin kuin jumalat
syntyneinä kuolemaan
kykenemättöminä elämään
vaikka olivat niin hyvin varustettuja
paljon paremmin kuin tavalliset ihmiset
kaksi suuta, veneenmuotoista
 neljä silmää, veneenmuotoista
kahden nenän ylösalaisin kasvavat baobabit
kahdet kulmakarvat kuin kaksi horisonttia
idässä ja lännessä
kahdet ruusuiset aivot
kuin aurinko koskettaessaan meren pintaa 
ylös tullessaan ja alas mennessään
kaksi kookospähkinäkalloa
neljä labyrinttikorvaa 
kahden kurkun virrat
yhtyvät solisluut 
kaksi olkapäätä
kaksi kättä 
jotka eivät
tervehtisi toisiaan
yksi sydän
yksi vatsa
yksi kohtu 
kaksi jalkaa
jotka eivät
astuisi toinen toisensa varpaille

translated from Finnish by David McDuff

Aino Kallas

There's a distinct gap in the translated classics publishing catalogue when it comes to the work of the great Finnish-Estonian author Aino Kallas (1878-1956). Amazon UK advertises for the most part only grossly overpriced collector's editions of the Mattson/Galsworthy White Ship from back in the 1920s, and the U.S. Amazon site has even less to offer.

The contemporary Finnish author Sofi Oksanen recently published an interesting piece about Aino Kallas and her remarkable short novel Sudenmorsian (The Wolf's Bride) as part of an article for the Literary Hub. An extract:

The story is written in archaic Finnish, and the character Aalo’s own voice is not represented, which is true to the time. Through use of this literary technique, Kallas found a clever way to demonstrate the way female perspectives were excluded in that era. Her method is unique in Finnish literature and she is a unique author: her main body of work is based on Estonian folklore and its focus is on women’s position in the world of men.

 An Oksanen-Kallas linkup would be most welcome.